Sumukorento (Taeniopteryx nebulosa)
Lähetetty: 06. Maalis 2013 14:43
Sumukorento lyhyesti
Tässä lyhyesti sumukorennon (Taeniopteryx nebulosa) olemusta ja biologiaa perhokalastajan silmin. Moni aloittaa perhokalastuskautensa keväisellä sumukorentokalastuksella, joten nyt kannattaa aloittaa sumukorentoperhojen sidonta. Tällä hyönteismaailman edustajalla on monta nimeä,korri, potnapekka, sumari ja hankikorri. Nimi hankikorri tulee hyönteisen vuodenajallisesti aikaisesta esiintymisestä, sillä ne alkavat kuoriutua huhtikuun häikäisevillä lumilla.
Sumukorennon elämänkaari on muna, toukka ja aikuinen. Sumukorennon nymfivaihe asustaa verkkaan virtaavien jokien ja järvien pohjilla. Koskivesistä toukkia löytää rantavyöhykkeestä tai kivien taustoilta, joihin kertyy niiden suosimaa lahoavaa kasviainesta. Nymfit alkavat hakeutua elinalueensa valoisimmille paikoille maaliskuun alkupuolelta lähtien. Nymfit ryömivät vedestä rantakiville tai kaisloihin, jopa hangelle. Nahkansa korrit luovat jäällä tai rannalla. Kuoriutuminen tapahtuu ns. "massakuoriutumisena", jolloin saman aikaan kuoriutuneet korennot saattavat kokoontua sankoiksi parviksi. Sumukorentojen ensimmäisen joukkokuoriutumisen huippu sattuu Keskisuomessa melko säännöllisesti viikoille 14 ja 15. Eteläsuomessa korrien kuoriutuminen ajoittuu viikkoa aiemmaksi ja vastaavasti pohjoisempana myöhemmäksi. Nyrkkisääntönä 100 kilometriä viikossa pohjoiseen mentäessä.
Omien vuosien mittaan kertyneiden kokemuksieni mukaan sumukorentoajan löytäminen vaattii todella monta tyhjää reissua ja paljon myös säkää. Lomiahan ei voi ottaa tyyliin ”nyt on hyvä tuuleton iltapäivä ja lämpöä +10 astetta, ei kun kalaan”. Itselleni kevättalven sumukorentokalastus on enemmänkin pitkän talvijakson perhokalastupaineiden purkamista ja luonnosta nauttimista. Onneksi korriaikaan on usein pääsiäisen vapaat. Esim. tänään 6.3.2013 näyttäisi aivan Etelä-Suomessa keli olevan kohdallaan, onkohan vaan 2 viikkoa liian aikaista?
Tässä lyhyesti sumukorennon (Taeniopteryx nebulosa) olemusta ja biologiaa perhokalastajan silmin. Moni aloittaa perhokalastuskautensa keväisellä sumukorentokalastuksella, joten nyt kannattaa aloittaa sumukorentoperhojen sidonta. Tällä hyönteismaailman edustajalla on monta nimeä,korri, potnapekka, sumari ja hankikorri. Nimi hankikorri tulee hyönteisen vuodenajallisesti aikaisesta esiintymisestä, sillä ne alkavat kuoriutua huhtikuun häikäisevillä lumilla.
Sumukorennon elämänkaari on muna, toukka ja aikuinen. Sumukorennon nymfivaihe asustaa verkkaan virtaavien jokien ja järvien pohjilla. Koskivesistä toukkia löytää rantavyöhykkeestä tai kivien taustoilta, joihin kertyy niiden suosimaa lahoavaa kasviainesta. Nymfit alkavat hakeutua elinalueensa valoisimmille paikoille maaliskuun alkupuolelta lähtien. Nymfit ryömivät vedestä rantakiville tai kaisloihin, jopa hangelle. Nahkansa korrit luovat jäällä tai rannalla. Kuoriutuminen tapahtuu ns. "massakuoriutumisena", jolloin saman aikaan kuoriutuneet korennot saattavat kokoontua sankoiksi parviksi. Sumukorentojen ensimmäisen joukkokuoriutumisen huippu sattuu Keskisuomessa melko säännöllisesti viikoille 14 ja 15. Eteläsuomessa korrien kuoriutuminen ajoittuu viikkoa aiemmaksi ja vastaavasti pohjoisempana myöhemmäksi. Nyrkkisääntönä 100 kilometriä viikossa pohjoiseen mentäessä.
Omien vuosien mittaan kertyneiden kokemuksieni mukaan sumukorentoajan löytäminen vaattii todella monta tyhjää reissua ja paljon myös säkää. Lomiahan ei voi ottaa tyyliin ”nyt on hyvä tuuleton iltapäivä ja lämpöä +10 astetta, ei kun kalaan”. Itselleni kevättalven sumukorentokalastus on enemmänkin pitkän talvijakson perhokalastupaineiden purkamista ja luonnosta nauttimista. Onneksi korriaikaan on usein pääsiäisen vapaat. Esim. tänään 6.3.2013 näyttäisi aivan Etelä-Suomessa keli olevan kohdallaan, onkohan vaan 2 viikkoa liian aikaista?