Lahden Perhokalastajat ry

Lahtelaista perhokalastusta v. 1979!
Tänään on 20. Elo 2018 13:57

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Alueen säännöt


Aloita tarvittaessa "uusi aihe" kalastuskohde/-alue hyvällä otsikolla, joka pitää sisällään kalastuskohteen/-alueen nimen, tarvittaessa maan, sen osan jne. Kuten hyvässä esimerkissä "Näätämön Suomenpuoleinen osa, 70 km".



Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 18 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 12. Loka 2012 21:16 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Tälle sivustolle tulee 2012 2013 talven mittaan esittelyjä Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon väylältä. Jos viitseliäisyyttä riittää laitan myös linkkejä Lätäsenosta ja siihen laskevista erämaajoista, Rommaenosta ja Poroenosta. Tässä on myös hienoja kuvauksia Kalixjoen ja Lainiojoen hyvistä paikoista. Varmasti jää paljon kuvaamatta, sillä Väylän pituusha on yksinään 550 kilsaa-

Lohta ja taimenta saa kalastaa Suomen puoleisilla Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon vesialueilla (rajajoet) 10€/vrk ja lupa on voimassa Kilpisjärvelle asti. Kalastettavaa jokiosuutta on 200 kilsaa, kokonaispituudesta vain puolet. Eli tilaa on mutta on myös ruuhkaisia koskia.

Keskityn jutuissa perhokalastukseen ja siihen ilman venettä.

Torniojoella varmin ison lohen saanti tapahtuu kuitenkin VENEESTÄ MUSTA-ruskea - PUNAISELLA paikallisten taitureiden tekemällä puukuvalla, esim Wäylä vaapulla.

Sanotaan, että lohimiehiä on kahta lajia. On pyyntimiehiä ja on saamamiehiä.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Viimeksi muokannut mkor-1 päivämäärä 29. Loka 2012 21:56, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 25. Loka 2012 20:36 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Tässä on esittelyjä Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon väyliltä, sekä linkkejä Lätäsenosta ja siihen laskevista erämaajoista, Rommaenosta ja Poroenosta. Mukana on myös vinkkejä Torisenon ja Kainuunväulän kalastuksesta.

1 Tässä lyhyt Väylän esite: https://dl.dropbox.com/u/57807069/2502_ ... _Esite.pdf

2 Tornio- ja muoniojoen kartta: https://dl.dropbox.com/u/57807069/Torni ... kartta.pdf

3 Tornio- ja muoniojoen kalastuslupa: https://dl.dropbox.com/u/57807069/Torni ... a-alue.pdf

4 Väylän suurimmat joet: https://dl.dropbox.com/u/57807069/Torni ... 121023.pdf

5 Hyviä majapaikkoja: https://dl.dropbox.com/u/57807069/Hyvi% ... niossa.pdf


Sekä lyhennelmä vain hyvistä[size=150]: https://dl.dropbox.com/u/57807069/V%C3% ... 121030.pdf
[/size]



Että silleen, ja lisää tulee kun saan kysymiäni tarkempia tietoja.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Viimeksi muokannut mkor-1 päivämäärä 29. Loka 2012 21:26, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 25. Loka 2012 20:49 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Tähän lista Tornio-, muonio-, Enojen perhokalastuspaikoista:

Väylän merkittävimpiä perhokalastuspaikkoja listattuna Torniosta pohjoiseen aina Markinaan asti:


Tornionjoki lohijokena
Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Paikalliset käyttävät siitä nimitystä Väylä. Tornionjoki on merkittävä tekijä Tornionlaakson kulttuurissa. Kahteen valtakuntaan jakautuvassa jokilaaksossa joesta on varsinkin viime aikoina pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää. Tosin pitkään jatkuneen ruotsalaistamispolitiikan vuoksi joen länsipuolen asukkaiden kieli on pääosin vaihtunut suomesta ruotsiksi.
Tornionjoen kuuluisia koskia ovat muun muassa Kukkolankoski, Matkakoski, Vuennonkoski, Kattilakoski, Korpikoski, Valkeakoski.

Kukkolankoski, 14 km Tornion keskustasta pohjoiseen Kukkolassa ***

Tässä koskenlaskialle stoppareita ja kattiloita. Lohi joutuu miettimään koskien alla ja lepäämään niskoilla. Kyllä on perhomiehelle helppoa, siis löytää ottipaikat. Ruottin puolella, kun menet leirintäalueelta alavirtaan suunnilleen sähkölinjojen kohdalle, niin on pari kilsaa hyvää lohivettä. Kesäkuun pari viimeistä viikkoa on hyviä, kunhan roskatulva on ohi ja vesi laskussa.
Kukkolankoski on Tornionjoen suurin ja tunnetuin koski, joka on samalla Suomen suurin vapaana virtaava koski. Pituutta sillä on runsaat kolme kilometriä ja putouskorkeutta on liki neljätoista metriä. Kukkolankosken laskussa lasketaan läpi rajareitti. Se on kosken nopein reitti ja kulkee pitkin Suomen ja Ruotsin valtakunnan rajaa. Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen ja samalla koko Pohjois-Euroopan suurin valjastamaton koski, joka sijaitsee Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus on jopa 13,5 metriä.

Matkakoski, 37 km Torniosta pohjoiseen Korpikylässä ****

Matkakosken Lohestuskeskuksesta voi ostaa luvat. Koski soveltuu hyvin rannalta kalastukseen. Suomen puolen Matkakosken rannalla on sallittua vain perhokalastus. Ruotsin puolen Matkakoski lienee Tornionjoella saalisvarmin paikka rannalta kalastajalle. Siellä ei vaan käy se Väylän yhtenäislupa, vaan tarvitsee olla oma lupa. Koskenlaskijalle Matkakosken putouskorkeus on kymmenisen metriä ja se tullaan alas puolenkilometrin matkalla. Matkakoski on erittäin haasteellinen laskettava, koskessa on isot nopea virtauksiset stopparit ja pitkälle keskivirtaan työntyvä rantakallio jonka sivulta laskureitti kulkee.

Vuennonkoski, 45 km Torniosta pohjoiseen Pekanpään kylässä ***

Vuennonkoski sijaitsee 45 km Torniosta pohjoiseen ja 18 km Ylitorniolle. Kosken pituus on 4ooo m ja putouskorkeus on 15,5 m. Lohen perhokalastus onnistuu koskella erinomaisesti, samoin siian lippous sekä taimenen, harjuksen ja lohen kalastus vieheellä. Vuennonkosken Ruottin puolen niskalta 100 m ylävirtaan ja siitä niskalle on varma paikka. Hyvät juoksukengät on tarpeen. Kosken äärellä sijaitsee leirintäalue ja mökkikylä. Koski on yksi Tornionjoen hienompia lautalla laskettavia koskia. Se on pitkä ja korkea-aaltoinen. Lisäksi kosken loppuosalla odottaa vielä suuri kallioseinämä ja pyörre jota sanotaan tynnyriksi. Se voi pyöräyttää isonkin lautan vaikka rullalle. Vuennonkosken Leirintäalue on kosken rannalla, Vuennonkoski 30, 95615 Pekanpää.

Kattilakoski sijaitsee 25 km Ylitornion keskustasta pohjoiseen ennen Juoksengin kylää *****Perhopaikka

TONKON Leirintäalue http://www.tonko.cjb.net/ on Kattilakosken rannalla hieman rauhallisemmassa kosken osassa. Leirintäalue Kattilakosken Tonko, Kattilakoskentie 5, 95640 JUOKSENKI, Mob: 050 461 1923, Koski soveltuu hienosti rannalta kalastamiseen, rantoja on siistitty ja täällä pääsee heittämään melko esteettä. Rannassa on monta sataa metriä hyvää rannalta kalastukseen soveliasta aluetta. Paikka on noin kilometrin Tonkosta etelään ja isot lohet ovat aivan rannassa. Älä kahlaa ja mene rantaan, vaan kalasta niin etteivät lohet häiriinny. Kattilakosken pudotus on kahden kilometrin matkalla noin 5,50 m ja keskellä koskea on syvänne. Ruotsin puolella Kattilakosken nskan rannalla on näköalaravintola ja autoilijoiden pysähdyspaikka. Atlantin lohen suurimpien kutujokien joukkoon kuuluvalla Tornionjoella kaikuluodataan lohia. Vuonna 2012 Kattilakosken luotaimen ohitti yli 60 000 kpl lohta, smoltteja on arveltu menevän mereen miljoona kappaletta. Tenossa vastaava määrä on 1,5 milj. smolttia. Torniojoen lohikanta on saatu elpymään. 2009 Tornionjoessa ui poikkeuksellisen suuri lohi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslatoksen kaikuluotain havaitsi kesäkuussa 2009 yli 140-senttisen lohen Tornionjoen Kattilakoskella.


Kalapaikkaopas perhokalastukseen, 7 koskea

Villin Pohjolan myyntinumeron 0203 44122 kautta voi tilata Tornio-Muonionjoki, Kalapaikkaopas perhokalastukseen, 7 koskea, 1:4000-1:8000. Oppaassa seuraavat kosket on kuvattuna piirroksin ja ajo-ohjein. Alinen Korpikoski, Valkeakoski, Hirvaskoski, Puruskoski, Annaniva, Äkäsjokisuu ja Vetunniva. Oppaita saa tilattua yo numerosta tai suoraan netistä soitteesta Villin Pohjolan Nettitilaussivut.

Alinen Korpikoski, Pellosta 9,5 km alavirtaan ***

Hyvä lohipaikka on juuri P-paikan kohdalla. Korpikosken Ruotsin puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta saaresta alaspäin. Paikoin ranta on hankalaa ja veden korkeus vaihtelee täälläkin paljon.

Valkeakoski, Pellosta 4,4 km alavirtaan ***

Kosken Suomen puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta niskalta alaspäin aina Hiiriojan suulle asti.. Myös kosken loppuliuku on kokeilemisen arvoista aluetta. Parkkipaikka on kosken niskalla olevan laavun kohdalla.

Hirvaskoski, Pellosta 4,4 km alavirtaan ***

Kosken Suomen puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta niskalta alaspäin ja Ruotsin puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta. Ruotsin puolella on kaksi hyvää akanvirtaa, joissa lohi lepää. Parkkipaikka on Valkeakosken niskalla olevan laavun kohdalla.

Puruskoski, Pellosta 4 km alavirtaan ***

Puruskosken kummallakin puolella on hyviä rannalta kalastuspaikkoja. Purusojan akanvirrasta löytyy harjuksia.

Pellon kunnan keskuksen pohjoispuolella on suosittuja soutupaikkoja, esim. Lempeäsuvanto.

Kosioniva, Pellosta 15 km ylävirtaan ***

Kosioniva / Pirttikoski on pitkä nivamainen koskiosuus. Niva on useita kilometriä pitkä ja koko alueen paras rannalta kalastuspaikka. Perhokalastajille on omat merkityt paikkansa. Kosken niska laavun lähistöllä on ison lohen ottipaikka.

Jarhoistenkoski, Pellosta 23 km ylävirtaan ***

Jarhoistenkoski on nopeavirtainen koski, jossa on kuitenkin hyvä perhostella rannalta.
Jarhoisen kosken alapuolelta Kieksiäisniemeen on sopivia paikkoja rannalta kalastukseen. Kosionivassa sekä Suomen että Ruotsin puolella on myös mainiot paikat rannalta kalastukseen. Lisäksi
Tornionjoen sivujoilla kuten Naamijoella on mukava heittää uistinta tai perhoa
rannalta.

Kiuruniva, Pellosta 26 km ylävirtaan ***

Kosken Suomen ja Ruotsin puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta kapealta niskalta alaspäin.

Lappea, Kolarista 30 km alavirtaan***

Tornion-Muonionjoen yhtymäkohdassa sijaitsee upea Lappeankoski, joka on etupäässä soutupaikka. Lappeassa Ruotsin puolelta saadaan vuosittain perhoa heittäen komeita lohia, sillä onhan Lappea Torniojoen toiseksi paras soutusuvanto. Lappeankoskesta saadaan parhaimmat saaliit juhannuksen tienoilla. Lappean Loman osoite: Lappeantie 251, 95900 Kolari, Tel. (016) 563 155 Fax (016) 561 866, email:info@kylmamaatours.fi

Törmäsnivalta Muonionalustaan

Törmäsnivalta Kihlangin kylästä Muonionalustaan lähelle Muonion keskustaa on perhokalastajalle kokonaisuudessaan järkevää aluetta. Lohet saadaan valtaosaltaan 16.6 – 15 7. välisenä aikana tältä alueelta. Myöhemmin kaudesta aina Jaunista asti. Törmäsnivalta Kihlangin kylästä Muonionalustaan saadaan 40% kaikista lohista. Keskipaino oli vuonna 2012 hieman yli 8 kiloa.

Vuolevinniemi, Kolarista 13 km alavirtaan ***

Törmäsnivasta muutama kilometri etelään, virtaavan suvannon loppuosa. Kalastusalue on veneenlaskupaikasta niemenkärkeen.

+ Saavutettavuus ja palvelut on loistavaa, aivan tien 9381 vieressä 13 kilometriä ennen Kolaria
+ Pieni P-paikka ennen laskuluiskaa
+ Takaheittotilaa jonkun verran, muutama pensaikko tiellä, ei takarinnettä kuten edellisessä
+ Kahlata voi muutaman metrin keskemmälle tarvittaessa
+ Keskikesällä mukava seurata lohien hyppyjä
+ ja - Villi Pohjolan vuokramökki lähellä

- Pysäköintitila loppuu pian etenkin, jos veneitä on tuotu
- kalastusalue loppuu käytännössä jo ennen mökkiä
- ei taukopaikkaa.

Törmäsniva, Kolarista 11 km alavirtaan ***

Törmäsniva on 11 km Kolarin keskustasta Lappean tietä etelään. Pellon keskustasta on 60 km Lappean tietä pohjoiseen. Lähin yrittäjä on Maatilamatkailu Kaarina ja Lenna Joki. Se on Muoniojoen rannalla olevaan mökkikylä ja rannalla on laavu asiakkaiden käyttöön. Puhelin 050-4355621 Kaarina, 0400-162296 Lenna.

Törmäsniva
Leveä koski, jossa useammpi pooli.
+ Tavoitettettavuus loistava, aivan tien 9381 vieressä kymmenkunta kilometriä ennen Kolaria
+ Pysäköinti tien P-paikalla
+ Kahlattavissa kohtuullisella vedenkorkeudella
+ Kaikki Kolarin palvelut lähellä
+ Maatilamajoitusta lähettyvillä
+ ja - Villin Pohjolan vuoramökki kosken keskipaikkeilla aivan rantatörmällä.

- Paljon kalastettu
- Takaheittotilaa vain niskan niemekkeessä
- Kalastusalue loppuu käytännössä mökin alueeseen, eli puoli koskea ellei vuokraa mökkiä
- Ei taukopaikkaa.

Annaniva, Kolarista 14 km ylävirtaan ***

Kosken Suomen puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta niskalta alaspäin. Kalasta kaikki kivien tustat tarkoin. Loppuliussa löytyy myös nousu- että asentokaloja.

Äkäsjokisuu, Kolarista 15 km ylävirtaan ***

Alueen alaosa soveltuu parhaiten lohenkalastukseen. Äkäsjoki on rauhoitettu.

Vetunniva, Kolarista 17 km ylävirtaan ***

Vettuniva on kovin kivikkoinen Suomen puolelta. Kosken Suomen puolella koko ranta on potentiaalista perhokalastusaluetta niskalta alaspäin. Paikka on Mannajoen kohdalla vanhan kaivoksen lähellä.

Aareaniva, Kolarista 23 km ylävirtaan ***

Kolarin tienoilla on koskia, jotka soveltuvat todella hyvin perhokakalastus paikoiksi, Aareaniva on yksi näistä.

Aareankoski, Kolarista 26 km ylävirtaan ****

Aareankoskelle on tehty komea laavu, keskelle synkkää kuusikkoa. Ei ole tunkua muista kalastajista.

Aareankoski (Suomen puoli)
+ niska helposti kahlattavissa ainakin vähällä vedellä
+ kuivanakin kautena vettä riittää
+ hyvä laavu
+ erämainen

- paikoitus vain kapean tien varteen
- laavu tiheässä kuusikossa
- takaheittotilaa perhokalastajille niukasti paikoitellen
-joki on 200 m leveä kapeimmillaan
- lähimailla ei mitään palveluita

Jalokoski, Kolarista 28 km ylävirtaan ***

Jalokoski (Suomen puoli)
+ niska helposti kahlattavissa ainakin vähällä vedellä
+ kuivanakin kautena vettä riittää
+ ei ruuhkaa
+ erämainen

- paikoitus vain kapean tien varteen
- ei edes laavua
- takaheittotilaa perhokalastajille niukasti paikoitellen
- lähimailla ei mitään palveluita


Naapangin saari, Muoniosta 41 km alavirtaan *soutu*

Rannalta näkee ison saaren (Naapanki), sen alapuolella on hyviä paikkoja, jos veden korkeus on sopiva, siis tarpeeksi alhaalla. ”Täsähän on saalistiedoista tuttu Kutusuvanto (Lohitilastojen top 10 paikka) suoraan nokan alla. Tämä alue tarkasti ja sitten ajele kilometri - pari alaspäin, puota vehkeet soutusuvannon alapäässä Suomen puolella olevien keltasten talojen yläpuolelta. Souda Suomen puolta, siitä sähkölinjan yläpuolelta hetki koko joen leveyttä ja sitte Kihlangin (Lohitilastojen top 10 paikka) saaren kohalta laske Ruotsin rantaa. Kossit ainaki nakertaa, ennen saaren alapäätä keskellä jokee on kuoppa joka kannattaa kopasta. Minä ottasin siitä vehkeet ylös ja ajasin alas kattilanivan niskalle asti. Siitä vermeet pyyntiin, soutasin sitte seuraavat kilometrit alas eli kattilanivan jälkeen Penäjä (Lohitilastojen top 10 paikka) ja seuraavaks Annaliisan suvanto, meloo voit Kaalamakosken niskalle asti”

Tässä lohenkalastusta

http://www.youtube.com/watch?v=xghQZCLE ... e=youtu.be

http://www.youtube.com/watch?v=lkgpatZl ... e=youtu.be


Pakamukka, Muoniosta 37 km alavirtaan *soutu*

Pakamukka on myös kuuluisa ison lohen pyyntipaikka pari kilometriä Kihlangin kylän pohjoispuolella. Lohitilastojen top 10 paikka. Pakajoki alittaa tässä valtatien ja Pakamukka on tien vieressä.
” Paikka on hyvä ja suosittu. Neuvoja saa Pakamukkan kioskilta. Naapankinkoskeen, joka on n, 1.5 km alavirtaan kannattaa tutustua ennen kuin menee laskemaan. Lasku sujuu parhaiten takaperin soutaen ja airoilla jarrutellen. Kannattaa kysykää tarkemmin. Ei ole kuitenkaan erityisen paha.
Yläpuolella Kaarnekoski (Korppikoski) on toinen. Tulee kuitenkin ajettua ensin ylös joten voi samalla tutustua. Ei ole erityisen vaikea sekään, mutta kuitenkin kannattaa katsoa ensin. Ajolinja kosken kohdalla lähempänä Ruotsin rantaa. Kalavesiä on molempiin suuntiin. Ylhänä ovat mm. Kuusisuvanto ja Pyssykorva, alhana Pissinsuvanto eli Kutusuvanto joka nimi on ruvennut näkymään viime vuosia. Pissinsuvanto on kuitenkin alkuperäinen nimi.”

Saitajoen suu, Muoniosta 23 km alavirtaan ***

Saitajoki on hyvä kalapaikka. Jokisuusta tavoittaa lohia ja keskijoessa olevasta karikosta harjuksia. Lohet ovat usein parin kilometrin matkalla aina Suomen rannan läheltä, joten rannalta kalastajan kannattaa suunnata tänne. Autolla pääsee aivan viereen.

Puristakoski, Kangoskoski ja Sahonmukka, Muoniosta 16 - 17 km alavirtaan

Rantojen läheiset kivikot ja karikot antavat harjusta. Puristakoski on koko alueen parhaita harjuspaikkoja. Koski on matala ja kivikkoinen. Kangoskoski on edellisen kaltainen eli kivikkoinen ja matala harjuspaikka. Sahonmukka on hiukan syvempi, jossa ei juuri kalastajia näy.

Alinen - Lapinniva, Muoniosta 11 km alavirtaan ****

Lapinniva on todella suosittu rannalta kalastuspaikka. Alueella on kaksi nivaa, joiden välissä on pari sataa metriä pitkä suvanto. Alimman nivan kohdalta kivet yleistyvät ja Suomen rannalle jää karikko, josta kannattaa kokeilla harjuksia.

Muonionalusta, Muoniosta 9 km alavirtaan

Muonionalustassa joki haarautuu useaan eri suuntaan ja keskelle jokea jää useita isoja saaria. Paikka on kokonaisuudessaan erinomaista lohen ja harjuksen pyyntipaikkaa.

Äijäkoski, Muoniosta 6,5 km alavirtaan

Äijäkoski on kovavirtainen ja vaarallinen kokemattomalle soutajalle. Nousulohta lähinnä tittejä saadaan hyvin sekä tietysti harjuksia.

Äijäkoski
Äijäkoski on yksi Muonionjoen kovimmista ja komeimmista koskista. Näköalapaikka on rakennettu jyrkälle rantatörmälle, josta sinulla on mahdollisuus päivittäin seurata koskenlaskua. Kosken alapuolella on erinomainen kalastuspaikka ja Metsähallituksen ylläpitämä tulistelulaavu. Koskenlaskua järjestetään kumiveneellä.

Äijäkosken lomakylä sijaitsee kalaisan Muoniojoen rannalla. http://www.aijakoskenlomakyla.net/info.html
Äijäkosken Lomakylä Oy, Torniontie 655, 99300 Muonio, Mauri/ 040 740 5669, Marja/ 050 91 111 41, info(at)aijakoskenlomakyla.net.

Pahtosenkoski, Muoniosta 5 km alavirtaan

Harriniva, Muoniosta 3 km alavirtaan

Muoniosta Markkinaan nivat ja kosket

Visanto, Yli-Muoniosta ylävirtaan 2,4 km ***

On harkitsemisen arvoinen paikka. Ylimuonio kuuluu karuihin pohjoisiin ylänköseutuihin. Kuitenkin esimerkiksi kuusiraja kulkee hieman Ylimuonion pohjoispuolelta. Visantokoskesta nousee mm. lohta ja harjusta, ja kalastaa voit vaikkapa Visannon saunan rannasta. Visannon Maja on itsenäinen, kristillisellä pohjalla toimiva leirikeskus, jonka toimintaa ylläpidetään lähinnä talkoovoimin. Aila Rantakokko Autioniementie 25, 99310 Ylimuonio, p. 040 722 9122. Huom! Navigaattoriin voi laittaa osoitteeksi Kilpisjärventie 1490.

Ylinen Visantokoski, Yli-Muoniosta ylävirtaan 4,6 km

On harkitsemisen arvoinen paikka ja on ollut asuttuna jo kivikaudella, syy lienee että on ollut hyvä kalapaikka.

Noidanpola, Yli-Muoniosta ylävirtaan 8 km ***

Heinäkuussa 2012 Noidanpolasta saatiin kymmenkunta lohta. Saamamiesten paikka. Kartalla näyttää houkuttelevalta ja polahan on kalanpyydyksen merkkikohona käytettävä puukapula. Eli vanha kalastuspaikkahan tämäkin on.

Sonkaniva, Sonkamuotka, Yli-Muoniosta ylävirtaan 18 km

Muonion pohjoispuolella sijaitsevassa Sonkamuotkassa saa hyvää kahvia. Kilpisjärvelle johtavan valtatien varressa seisoo kyltti: kahvi ja munkki 50 senttiä.

Jalonpola, Yli-Muoniosta ylävirtaan 21 km ***

On harkitsemisen arvoinen paikka.
Valtatietä E8 joko Muoniosta 34 km pohjoiseen tai Palojoensuusta 17 km etelään Sonkamuotkaan, josta Saivomuotkan tieltä n. 2 km missä kämppäkyltti vasemmalle.

Kelokurkio, Yli-Muoniosta ylävirtaan 22 km ***

On harkitsemisen arvoinen paikka.
Valtatietä E8 joko Muoniosta 34 km pohjoiseen tai Palojoensuusta 17 km etelään Sonkamuotkaan, josta Saivomuotkan tieltä n. 3 km missä kämppäkyltti vasemmalle.
” Pekka ja proffa teki kalareissun 2010 Muonion joelle Kelokurkioon Muoniosta n.45 km pohoiseen. Olimme vuokranneet viikoksi metsähallituksen Kelokurkion kämpän. Harreja tuli ruokakaloiksi aivan tarpeeksi ettei tarvinnut joka päivä syödä kamara makkaraa. Harjuksista suurimmat oli 47cm luokkaa, itsellä toimi parhaiten pintaperhot , paras oli Veikon sitoma harmaa karvasiipinen harmaa runkoinen perässä punainen iskupiste. Isoin harri tuli Kelokurkion loppuliusta, kävimme pari kertaa myös veneellä Ruottin puolella kun olimme kämpälle tullessamme näheet Ruottin puolella pari kalastajaa jotka saivat joitakin kaloja.”

Sontanivat, Yli-Muoniosta ylävirtaan 25 km ***

Valtatietä E8 joko Muoniosta 34 km pohjoiseen tai Palojoensuusta 17 km etelään Sonkamuotkaan, josta Saivomuotkan tieltä n. 3,5 km missä kämppäkyltti vasemmalle.

Alainen Hirvaskoski, Äijäjoki

Äijäjoen kohdalta menee polku rantaan, 1,4 km, tämä on erämainen kohde.

Ylinen Hirvaskoski, Äijäjoki

Äijäjoen kohdalta menee polku rantaan, 1,4 km, josta ylävirtaan 2 km, tämä on erämainen kohde, vain koski ei kulttuuririentoja.

Järämän saari, Palojoelta alavirtaan 6 km ja Pahtaniva, Palojoelta alavirtaan 5 km

” Ylävirtaan yritimme urheasti, mutta Pahtaniva oli liikaa soutuvenhelle, joten päätimme valutella alaspäin Järämänsaareen, jonka kiersimme jalan. Sieltä takaisinpäin lähtiessämme saimme komean harjuksen iltapalaksi”.

Pahtaniva ja Louhinivan laavu, Palojoelta alavirtaan 4,5 km

”Palojoensuusta alaspäin (n.5km) on hyviä koskia, ei ehkä parhaat mahdolliset rannalta kalastettavia, mutta kannattaa käydä kokeilemassa”.

Pingisniva, Palojoelta alavirtaan 4 km

Jalonpola, Palojoelta alavirtaan 1 km

Paloniva, Palojoensuussa

Järämä, Palojoki

Petäjäkoski, Palojoelta ylävirtaan 2,5 km

Alinen Tapokoski, Palojoelta ylävirtaan 6 km

”Sitte on oikhein hyvä koski väylässä, nimelthään Tapokoski, noin kymmenisen kilometriä Palojoensuusta pohjosseen Vähänivan kylän kohala tai hieman alempana”

Ylinen Tapokoski, Vähäniva

Vanha Vähäniva, Vähäniva
Jalokorva, Luongasnivat,

Tämäkin niva-alue on hyvää harrin pyytöön.

Ollisonin koski ja Ollisoninmukka, Palojoelta ylävirtaan 12 km ***

On harkitsemisen arvoinen paikka ja on ollut asuttuna jo kivikaudella, syy lienee että on ollut hyvä kalapaikka. Kartalla näyttää houkuttelevalta. Eli vanha kalastuspaikkahan tämäkin on.

Sotkaniva, Palojoelta ylävirtaan 13,5 km
Talvitienniva

Kuttasen kurkio, Palojoelta ylävirtaan 16,5 km

Kurkionniska, Kurkio

Vähäniva, Kurkiosta ylävirtaan 6 km ***

Lähimmältä tieltä tänne on helpointa reittiä, ehkä Jatunista 5 km, sama koskee Pitkänivaa, Vääränivaa ja Jänkäkoskea. Saa varmasti kalastaa rauhassa.

Pitkäniva, Kurkiosta ylävirtaan 7 km

Vääräniva, Kurkiosta ylävirtaan 8 km ja Jatuniin 3 km

Jänkäkoski, Jatunista alavirtaan 2,3 km

Jatuni, Jatunin kohdalla
Matinniva ja Jatuninniva,

Tolppaniva, Jatunista ylävirtaan 2 km ***

Tolppanivalta saadaan lohia heinäkuun puolessa välissä. Soutajat saavat kaloja, koska rannalla ei ole kalastajia. Lähimmältä tieltä on matkaa 1,5 km ja helpoiten pääsee ylävirran puolella olevalta laavulta jonne auton voi jättää.

Kunnarinkorva Väkeväkorva ja Rappakoski, Karesuvantoon noin 7,5 km ***

On harkitsemisen arvoinen paikka. Vettä täälläkin on Langinkosken verran. Muonionjoessa Karesuvannon kohdalla virtaama on 115 - 130 kuutiota / s. Lähimmältä tieltä Kunnarinkorvaan on matkaa 3,4 km ja helpoiten tänne pääsee alavirran puolella veneellä, polkua kartassa ei ole. Kunnarinkorva, Väkeväkorva ja Rappakoski ovat peräkkäin Markinan alaosassa. Rappakosken niskalle on matkaa 1,4 km Mannakosken loppuliusta, johon asti tulee rannassa polku.

Mannakoski, Markinan alaosassa ****

On harkitsemisen arvoinen paikka. Mannakoski on koski Muonionjoessa Enontekiön kunnassa. Se sijaitsee viisi kilometriä Kaaresuvannosta pohjoiseen Käsivarrentien varrella. Paikka on perhokalastajien tuntema matala koski, jossa on paljon harjusta. Tie kulkee aivan joen vieressä.
” Pari heittoa ja KIINNI!! Nyt on ISO!!! Saman tien keltainen iso kylki kävi pinnassa!! Mitä ihimettä?? Kauhea TAIMEN!! Kaveri seuras vierestä kun vitosluokan FourFouria vietiin! Sitten kultakylki kävi viiden metrin päässä ilmassa ja uskoihan se kaverikin että siellä on nyt mörkö! Viitisen minuuttia siinä painittiin ja kala noin kolmen metrin päässä. Haavi selästä ja valmistautumaan, Taimen lipuu lähemmäs ja sitten pari pientä potkua ja irti!!! Nouuu!!! Sinne meni. n. 60cm kultaista aitoa Lappilaista”.

Onkka, Markinassa Lätäsenon suulla ja tästä Väylä jatkuu Könkämäenona.

Suosikki Tornionjoen vesistössä on kuitenkin Lainiojoki ***

”Rakettikentän tie erkanee Vittangin-Karesuandon tiestä Sopperojen jälkeen. Autolla liikkuessa kannattaa arvioida matka Vittangista ko. risteykseen. Tien alussa on puomi joka on tavallisesti pystyssä. Tie on varsin hyväkuntoinen mutta kapea. Rakettitietä pitkin pääsee aina Pulsujärvelle saakka. Tie ylittää Lainionjoen Kenttäkoskella jonka rannalla on yleensä tilaa asuntoautollekin. Sillalta kalastaminen on kielletty mutta kieltoa rikotaan jatkuvalla syötöllä. Lähelle jokea pääsee ainakin Nedre Sopperossa ja Lannavaarassa. Lisätietoja saat Lainio Vildmarkin nettisivuilta. Voit kysyä myös Roland Henrikssonilta (Vildmarkin isäntä) jos saat kännykän päähän,mies kun on aika kiireinen. Kalantulosta en tältä kesältä tiedä mutta lohi nousee vielä hyvän matkaa ohi Kenttäkosken. Em paikan alapuolella laskee pääväylään Åggojoki josta löytyy taimenta ja harjusta, tosin kalat ovat sitä krantumpia mitä lähempänä pääväylää ollaan.

Kainuunväylä, ***

” Oletteko miettineet Kainuunväylää? Pahakurkkio. Autan kyllä mielelläni /

” KALIXJOEN VAPAA KAUNEUS

" Milloinkaan ei ihminen tunne itseään niin pieneksi kuin suuren ja kuohuvan veden, mustien kallionjyrkänteiden ja huimaavan syvyyden äärellä. "Gunnar Westrin.

Lappesuannosta alavirtaan muovaavat valtaisat vesimassat maata ja rantoja. Tunnettuja suurien lohien koskia ovat Parakkakurkkio ja Pahakurkkio, molemmat ainutlaatuisen kauniita ja todella näkemisen arvoisia. Sekä Parakkakurkkion ikimetsät, että Pahakurkkion kilometrien pituinen kanjonimuodostuma edustavat jotekin ikivanhaa koko jokilaason ekologisessa rakennustyössä. Pahakurkkion kalataival luetaan kuuluvaksi Kalixjoen parhaimpiin, kun on kysymys harrin, taimenen ja lohen kalastuksesta. Urheilukalastajien piireissä merkitsee se "sulkaa hattuun", kun on onnistunut pysäyttämään jonkun kosken lihaksikkaista suurlohista. http://www.forsguiden.se/river.asp?id=8

Parakassa on myös Parakan kalastusleirintä hienoine mahdollisuuksineen asua miellyttävästi ja unohtumattomiin erä- ja kalastuselämyksiin. Masuunikylässä - Portti Lappiin - ovat muutamat Kalixjoen parhaimmat taimenen ja lohen lisääntymispaikat. Alueella on myös Mustisuvannon viisi kilometriä pitkä kalastustaival. Mustisuvanto on taival, jolla vaihtelevat koski ja virta. Siellä on monta harrin, taimenen ja lohen kasvupaikkaa. Huomattava on myös se, että vuodesta 1989 vallitsee koko Masuunikylän kalanhoitoalueella kielto kalastaa verkolla, mikä päätös ajan mittaan on osoittautunut hyvin positiiviseksi. Kalastusseura hoitaa myös kaunista kalastus- ja eräaluetta Kalixjoessa olevan Vinkakosken lähellä, sieltä saa myös opastusta. Leirintäalueella, jonka nimi on Bomminiemi, on neljä hirsimökkiä, joissa jokaisessa on paikka neljälle hengelle. Alueella on myös sauna, sen lisäksi myös halkovajat ja käymälät. Aivan Nurmajärven lähellä on myös miellyttävä majapaikka, ja täällä on tilat myös konferensseja varten.

Saittarovan Kylätoimikunnalla sekä Vaenvaara-Männikön kylien Kylätoimikunnalla on tarjolla ainoalaatuiset majapaikat Pahakurkkion läheisyydessä olevissa erämökeissä, sekä oikealla kalastusleirinnällä Kalixjoen rannalla Männikön kylässä. Opastusta on tarjolla sille, joka sitä haluaa.

Huskyresor (koiravaljakkoretket) tarjoaa erätoimintoja sekä joella, että sen yhteisyydessä. Retkien tukikohtana käytetään viihtyisää leiriä, joka hirsirakennuksineen sijaitsee eräällä Kalixjoen saarella, jolla on "eksoottinen" nimi Makkarasaari. Erikoisuutena voi mainita naisille tarkoitetut virvelikalastuskurssit naisten johtamina.

Kalix Älv Ekonomisk Förening
Pl 17
956 21 Överkalix
Puh: 46 926-779 90
Fax: 46 926-109 04

Photo & Copyright © Gunnar Westrin

Sähköposti: info@kalixriver.se


JOCKFALL - KALIXJOEN HELMI ****

" Harva paikka, jos mikään, ihastuttaa sieluani niin mahdottomasti, kuin aikainen kesäaamu Jockfallin (fall=putous) luona ". Gunnar Westrin.

Monen mielestä upea Jockfallet on koko Kalixjoen helmi. Veden ollessa korkella syöksyy melkein 200 m3 vettä sekunnissa putouksen läpi, jonka syvyyksissä ylösvaeltava lohi ohjailee kulkuansa. Nykyään on apuna paljon käytetty lohiporras, jossa hyppäävät lohet voivat tarjota nähtäväksi upean näytelmän. Joka vuosi nostavat kalastajat yli 20 kg:n painoisia lohia, ja viime vuosien aikana on merkitty muistiin ennätyksellinen lohenpyynti urheilukalastusvälineillä. Sellaisten juhlahetkien tarjoamiseen alueella on harvoja vastineita Eroopassa.

Lohen perhostamisesta on tullut suuri vetonaula, ja nykyään hakeutuvat innostuneet vavanheittäjät paikalle sekä läheltä, että kaukaa. Jockfallet nousevine kiiltolohineen on tänä päivänä harvinaisuus, erämaan helmi, jolla on suuri säilytysarvo. Jo muutama viikko ennen juhannusta voi kalastaja alkaa pyytää nousevaa lohta. Kalastuskauden huippu saavutetaan heinäkuun puolella, mutta se jatkuu koko kesän ajan. Kalastuspaikan yhteydessä on suosittu ravintola, jossa Sinä niin kalastajana kuin vieraana voit nauttia Norrbottenin herkuista. Sen lisäksi - Jockfalls Fiske - och Fritidsanläggning alueella voi asua miellyttävissä neljän vuodepaikan mökeissä.

Kalix Älv Ekonomisk Förening
Pl 17
956 21 Överkalix
Puh: 46 926-779 90
Fax: 46 926-109 04

Copyright © Gunnar Westrin

Sähköposti: info@kalixriver.se



Perhoista mietelmiä:

Vaappujen Poppeli, Wäylä, Joonas ja Hirvas värejä perhoihin:

Kevät: GH ja Marlodge tyyppisiä, mutta siipeä saisi olla päällä mustana yli 10 cm.

Kevätkesän kirkas keli: Honkavuori04 – 06 (Silver), ja 07 joka onkin GH (Green)

Kevätkesän pilvinen keli: Ruskeaa, punaista, kuparia, keltaista, käytä vain murrettuja värejä. Honkavuori01, 02 ja 03 (Red) ja Kauniskangas 01 – 03 perhot.

Syksykesä: Tummaa ruskeata, mustaa, kuparia, tummaa punaista, synkkiä värejä ja ei kiiltoa missään, mallia BD ja Inariperho (Black)

Alkukaudesta vain yhdellä perholla, joka on iso ja yleensä myös ovat saaliskalat olleet -> nousukaloja. Loppukaudesta kalastan kahdella perholla: etuperukkeessa on edelleen tuoreita nousukaloja varten iso perho ja perukkeen päässä 2,5 m takana ui pikkunen kaksihaarainen. Hieman tummuneet kojamot ovat ottaneet siihen pieneen päätyperhoon. Nousukalat taas ovat ottaneet lähes aina siihen sivuperukkeessa olevaan. Tittejä on ottanut molempiin. Itse uitan tummaa pikkuperhoa (tyyliin 8 - 10 greenbutt, nitro) paikoissa, joissa tiedän asentokojamoja olevan.

Irkkuperhoista Allys ja Claret etc. ja Mörrumin perhoista voisi löytyä hyviä.

Unohtamatta Wanhoja Torniojoen perhoja, Honkavuoren "Tittiperho" ja 01 – 07 perhot, (Honkavuori ja co.).

Samat perhot käyvät kuin Tenolla, mutta nyt saat käyttää niitä isoja. .

Sanrey Shadow ja Rasputin, ylisuuret perhot lohien ruokana, titit ei ota suuriin ja eivät välillä suuretkaan. Silloin pienennetään perhoa aina 10 kokoon asti. Lakselvillä kuulemma 16. on vielä toimiva, lanka vain tulee olla paksu ja vapa norja 10”. Lohi ei kuulemma ärsyynny kun sitä taluttaa hellästi. ??

Torniojoesta linkkejä

Soutajan plogi http://lohimies.blogspot.fi/

Erittäin hyvä kuvaus Väylästä
http://www.kalakerho.net/Kalapaikat_torniojoki.htm


Tornionjoki.fi: runsaasti tietoa Tornionjoen kalastuksesta yms.
http://www.tornionjoki.fi/

Tornionjoen lohi ja meritaimen
http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/torni ... eritaimen/

Kukkolankoski
http://www.kukkolankoski.fi/

Kalastusluvat Tornionjoelle:

Maa- ja metsätalousministeriö: kalastuksenhoitomaksu
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kala ... astus.html

Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueen kotisivut
http://hem.bredband.net/b383917/

Tornion-Muonionjoki-Könkämäenon yhteisluvan myyntipaikat
http://www.tornionjoki.fi/kalaluvat_myynti.php3

Tornion-Muonionjoki-Känkämäenon yhteislupa-alue 2502 (Villi Pohjola) http://www.wildnorth.net/item.asp?Section=3129&Item=406

Äkäs- ja Kuerjoki 2510 (Villi Pohjola)
http://www.wildnorth.net/item.asp?Section=3352&Item=407

Lätäsenon kalastusalue 1550 (Villi Pohjola)
http://www.wildnorth.net/item.asp?Secti ... &Item=2049

Enontekiön kalastusalue 1551 (Villi Pohjola)
http://www.wildnorth.net/item.asp?Section=3129&Item=396

Tornion-Muonionjoen saalistilastoja:

Lohestuskeskuksen kalatilasto
http://www.lohestuskeskus.fi/kalatilasto2.asp

Pellon Kalakerhon saalistilastointi
http://www.lohi.net/mt/saalisuutiset/index.html

Naamisuvannon saalistilasto
http://www.naamisuvanto.net/html/kalaan ... astot.html

Lappean Loman lohitilasto
http://www.lappeanloma.fi/Suomeksi/Kalastus.iw3

Ruotsi, Aareavaara
http://www.arelax.se/sida18.html

Karttoja Tornionjoen vesistöalueelta:

Villin Pohjolan virkistyskalastuskartat Tornion-Muoniojoelle (pdf)
http://varaamo.villipohjola.com/intresd ... /k2502.pdf

Tornion kaupungin infokartta
http://www.infokartta.fi/tornio/

Naamisuvannon soutukartta
http://www.naamisuvanto.net/html/kalaan ... artta.html

Pellon kunnan infokartta
http://www.infokartta.fi/pello/

Kolarin kunnan karttapalvelu
http://www.karttatiimi.fi/kolari/map.php

Muonion kunnan kartat
http://www.muonio.fi/web/index.php?id=53

Enontekiön ja Kilpisjärven karttapalvelu
http://maps.laplandfinland.com/map/enokilp.php

Tornionjoen vesistöalueen kalakerhoja:

Lapin Vapaa-ajankalastajat
http://www.lapinvapaa-ajankalastajat.fi/LVK.html

Tornion Kalamiehet
http://www.tornionkalamiehet.net/

Pellon Kalakerho
http://www.lohi.net/

Tornion-Muonionjoen Urheilukalastajat
http://www.tomury.net/

Maalareiden kalakerho
http://www.kalakerho.net/Kalapaikat_torniojoki.htm


Tietoa Tornionjoen vesistöalueesta:


tmSalmon: nousulohien kaikuluotaus Pajalassa ja Kolarissa
http://www.tmsalmon.net/

Suomen ympäristökeskus: vesitilannekartat ja vesistöennusteet
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/67/index.html

Lapin ympäristökeskus: Tornion-Muonionjoen vesistöalue Naturaa 2000 -kohteena
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 697&lan=FI

Lapin ympäristökeskus: Tornionjoki - vesistön tila ja kuormitus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 341&lan=fi

Suomen luonnonsuojeluliitto: Tornionjoki ja Natura
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/Natura/tornionjoki.html

Gyrodactylus salaris:

Estä lohiloisen (Gyrodactylus salaris) leviäminen
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/e ... s_salaris/



Sekä lyhennelmä vain hyvistä[size=150]: https://dl.dropbox.com/u/57807069/V%C3% ... 121030.pdf
[/size]

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 29. Loka 2012 21:50 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Perhoista mietelmiä:

Vaappujen Poppeli, Wäylä, Joonas ja Hirvas värejä perhoihin saattapi olla hyvä ratkaisu.

Kevät: GH ja Marlodge tyyppisiä, mutta siipeä saisi olla päällä mustana yli 10 cm.

https://dl.dropbox.com/u/57807069/kiina ... iperho.jpg

https://dl.dropbox.com/u/57807069/Honka ... iperho.jpg

Kevätkesän kirkas keli: Honkavuori04 – 06 (Silver), ja 07 joka onkin GH (Green)

https://dl.dropbox.com/u/57807069/Honka ... perhot.jpg


https://dl.dropbox.com/u/57807069/Muoni ... perhot.jpg

Kevätkesän pilvinen keli: Ruskeaa, punaista, kuparia, keltaista, käytä vain murrettuja värejä. Honkavuori01, 02 ja 03 (Red) ja Kauniskangas 01 – 03 perhot.

Syksykesä: Tummaa ruskeata, mustaa, kuparia, tummaa punaista, synkkiä värejä ja ei kiiltoa missään, mallia BD ja Inariperho (Black)

https://dl.dropbox.com/u/57807069/INARI%20fly.jpg

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 05. Marras 2012 18:47 
Poissa

Liittynyt: 20. Loka 2012 09:32
Viestit: 4
Juu heipä!

Tossa jutustelin yhen kaverin kanssa. Oli käynyt Poroenolla menneenä kesänä. Kyyti Porojärvelle Kilpisjärveltä vesitasolla 600 menopaluu.
Kolme mahtuu kyytiin et lyhyellä matikalla 200 per lurjus. Ei ihan katastrofi. Kopterilla pääsee sitte vähän muuallekkin kun ei ole niin tarkka laskeutumisalueesta. Viis ukkoo mahtuu kopteriin mutta on kalliimpi. Väkeä oli ollu muutama muukin porukka siellä että ei ihan yksin kuiteskaan olleet. Harjukset kilon luokkaa ja taimenet puoltoista.

KariK


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 07. Marras 2012 14:10 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Porojärvelle tosiaankin pääsee kopterilla. Olen käynyt yhden kerran siellä, luulisin sen olleen vuonna 1982 ja silloin mentiin vesitasolla Kilpisjärveltä. Eipä ole paha hinta. Tulipuita siellä ei ole ja makuupussi kannattaa olla hyvä.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Toriseno >> harrijoki
ViestiLähetetty: 29. Joulu 2012 16:29 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
" Oltiin toissa 2011 vuonna joella. Ajeltiin maasturilla Kalkkoaivin autiotuvalle ja käveltiin siitä vuontisjoen ja kaskasjoen risteyskohtaan, siis kohtaan, josta Toriseno alkaa. Kalkkoaivin tuvalta kulkee mönkijäura perille asti seuraillen tunturien lakia, joten helppo patikka. Kalasteltiin em. yhtymäkohdan ja kovajoen suun välistä aluetta. Hienoa, vaihtelevaa koskea, meillä tosin vesi oli hiukan liian alhaalla. Kalaakin tuli, joskin ei odotusten mukaan. Saatiin kuitenkin puoli metriä harrissa rikki ja taimentakin pääsi kättelemään. Hieno reissu kaikin puolin, suosittelen! " Samaa kuulin tyttäreni kummisedältä, joka oli 2012 elokuussa Torisenolla. Kalaa tuli perhoilla ja lipoilla, suurimmat harrit saivat lusikoilla!!! Ei ole ruuhkaa, näkivät vain yhden porukan koko viikon aikana. Kävivät aiemmin Rommalla, joka on nykyisin ruuhkainen.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Toriseno >> harrijoki
ViestiLähetetty: 29. Joulu 2012 16:47 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
mkor-1 kirjoitti:
" Oltiin toissa 2011 vuonna joella. Ajeltiin maasturilla Kalkkoaivin autiotuvalle ja käveltiin siitä vuontisjoen ja kaskasjoen risteyskohtaan, siis kohtaan, josta Toriseno alkaa. Kalkkoaivin tuvalta kulkee mönkijäura perille asti seuraillen tunturien lakia, joten helppo patikka. Kalasteltiin em. yhtymäkohdan ja kovajoen suun välistä aluetta. Hienoa, vaihtelevaa koskea, meillä tosin vesi oli hiukan liian alhaalla. Kalaakin tuli, joskin ei odotusten mukaan. Saatiin kuitenkin puoli metriä harrissa rikki ja taimentakin pääsi kättelemään. Hieno reissu kaikin puolin, suosittelen! " Samaa kuulin tyttäreni kummisedältä, joka oli 2012 elokuussa Torisenolla. Kalaa tuli perhoilla ja lipoilla, suurimmat harrit saivat lusikoilla!!! Ei ole ruuhkaa, näkivät vain yhden porukan koko viikon aikana. Kävivät aiemmin Rommalla, joka on nykyisin ruuhkainen.


Netistä löytyi hyvä vaeltajien / kalastajien kuvaus Torisenolle menosta ja kalastuksesta siellä.

http://www.cc.puv.fi/~kan/treck/index.html#saami

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 02. Huhti 2013 10:23 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Mikko Stenberg tulee tänään 2.4.2013 klo 18.00 kerhoiltaamme sidottamaan Tornio / Muonionjoki teemaisia perhoja. Ottakaa putkiperhovälineet mukaan.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 28. Kesä 2013 14:10 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 09. Tammi 2012 14:39
Viestit: 375
Tähän tulee Lainiosta, siis Lainioelvasta kuvausta kunhan saadaan kokemusta paikasta.
Tässä suosikki Tornionjoen vesistössä Lainiojoki ***

”Rakettikentän tie erkanee Vittangin-Karesuandon tiestä Sopperojen jälkeen.
Autolla liikkuessa kannattaa arvioida matka Vittangista ko. risteykseen. Tien
alussa on puomi joka on tavallisesti pystyssä. Tie on varsin hyväkuntoinen
mutta kapea. Rakettitietä pitkin pääsee aina Pulsujärvelle saakka. Tie
ylittää Lainionjoen Kenttäkoskella jonka rannalla on yleensä tilaa
asuntoautollekin. Sillalta kalastaminen on kielletty mutta kieltoa rikotaan
jatkuvalla syötöllä. Lähelle jokea pääsee ainakin Nedre Sopperossa ja
Lannavaarassa. Lisätietoja saat Lainio Vildmarkin nettisivuilta.

http://www.lainio.com/index_sv.html

Lainio Vildmark • Lainio by, SE-980 10 • Vittangi • Tel +46 (0)981-410 25
• Fax +46 (0)981-400 00 • E-post:
info@lainio.com

Voit kysyä myös Roland Henrikssonilta (Vildmarkin isäntä) jos saat
kännykän päähän,mies kun on aika kiireinen. Kalantulosta en tältä
kesältä tiedä mutta lohi nousee vielä hyvän matkaa ohi Kenttäkosken. Em
paikan alapuolella laskee pääväylään Åggojoki josta löytyy taimenta ja
harjusta, tosin kalat ovat sitä krantumpia mitä lähempänä pääväylää
ollaan. Syksyllä ollaan viisaampia.

Medelvikten på lax fångade av gäster hos Lainio Vildmark brukar ligga på ca.
7,5 kilo.

_________________
Mikko Korkka,
Tittiritarikunta / Diddi riddarsällskapet
Kyllikintie 19, 15200 Lahti
Mob +358 440 353 944
E-mail: mikko.korkka(ät)gmail.com


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 18 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia