Lahden Perhokalastajat ry

Järvikalastajan aatelia: INARINjärvi ja sen suurharjukset.
Tähän tulee syyskesän mittaan kuvauksia Inarilta. Harjuksen ja taimenen kalastusta vaimoni serkun ja minun kokemuksella.

Vuosittain Inarijärvelle myydään keskimäärin 1400 – 1800 virkistyskalastuslupaa. Lisäksi järvellä arvioitiin noin 500 kalastajan kalastaneen läänin vieheluvalla. Saalista ulkopaikkakuntalaiset viehekalastajat saavat vuosittain n. 20.000 – 24.000 kg. Tärkein kalastusmuoto on vetouistelu.

Tässä INARINjärven kartta, josta löydät KAIKUNUORAN ja NANGUVUONONselän. Kumpikin ovat hyviä ja hienoja paikkoja.

Hieman Paatsjoen vesistöstä tässä.

Inarinjärvi on vaativa kohde. Saarten ja luotojen suuri määrä tekee järvestä hyvin sokkeloisen, viehättävän ja myös eksyttävän. Suuria selkiä pitää kunnioittaa.

INARI, vaativa retkeilykohde.

Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi ja rantaviivaa on yhteensä 3 308 kilometriä ja saaria 3 318 kappaletta, joten kalapaikkoja on ja paljon. Harjusta esiintyy kaikkialla, suurimmat Idässä jossa kalastuspaine on vähäinen.

INARI on suuri järvi.

Nanguvuono (Reijon oma paikka on täällä)

Uisteluun sopivia paikoja ovat Laitavaaran selän Nanguniemen puoleinen vesialue Juppura ja Korkiasaarten edustojen kautta Nanguvuonon selälle vaihtaen puolta Pulkkissaarten puolelle aina ohi Sikaston suualeen. ”No siitä ei enää pitkälti ole Jääsaren salmeen. muutama sata metriä ennen Z-kummelia sain kerran kolmen kilon Saimaanlohen”.

Jääsaarensalmi

Eritäinkin hyvä taimenen uistelupaikka on, pohjoispään z-kummelin ympäristössä. Kasariselän itäpuolella salmesta pohjoiseen on Vallenkari. Se on hyvä harjuspaikka perhostelijalle ja harrilaudan vetäjälle. Uistella kannattaa myös salmesta pohjoiseen Hillasaarten ja Malkosaarten edustan syvänrajaa seuraten.

Kaikunuora ja Lusmanuora

Kamasasaaren Tyllylahdessa, taitaa merikortissa lukea Tuljolahti, on hyvä laituri ja tulentekopaikat ja vessa. Kota on palanut eikä uutta ole vielä rakennettu 2013.

Tiaisniemi ja Lusmasaari ovat hyviä taukopaikkoja. Harjuksia saa rannalta perhostelemalla vaikka kuinka paljon, siis ruokakalat varmasti. Speinniemessä on kota ja varusteet valmiina. Lusmasaaren länsipään pohjoispuolen karikkoalueet antavat perhostelijalle ja pilkkijälle harreja. Lusmanuora on vetouisteluun sopivaa, länsipäässä kannattaa koittaa myös nuoran etelänpuoleista rantaa.

Uisteluun pyydöt
Perinteinen Räsäsen seiska hopea/kupari on hyvä pelti. Vaapuista muikun näköiset väreillä musta selkä ja hopea vatsa ovat myös hyviä.

Isot kalat ovat kesällä syvällä, syvätakila on paikallaan aina elokuunpuolelle saakka. Kun vedet alkavat kylmetä, taimen nousee pintaan ja syyskylmillä, kun roiskevedet muuttuvat jäähileiksi, taimen nousee aivan vesikalvon rajalle. Uistimia ei tarvitse painottaa, kevyillä pelleilläkin pärjää kunhan nopeuden säätää niin että pelti pysyy pinnan alla.

Juttuja Inari vesistöstä kuulette maaliskuun kerhoillassa!

Siis tästä paikasta kannattaa pyytää.
Paikallisen mökkiläisen sanomaa....
”No siitä ei enää pitkälti ole Jääsaren salmeen. muutama sata metriä ennen Z-kummelia sain kerran kolmen kilon Saimaanlohen”
Eli INARIlla varma paikka on Jääsaarensalmem ja Kaikunuoran Z-kummelin ympäristö ja Z:n matalikko. Järvi on suuri, mutta tällaiset herkku-tärppi-ohjeet on hyvia.

INARINjärven kartalta löydät KAIKUNUORAN, LUSMANUORAN ja NANGUVUONONselän, hyviä ja hienoja paikkoja.

Tästä aukeaa Inari reittejä.