Villi taimen hyötyy kutu- ja poikasalueiden kunnostuksista
Lähetetty: 05. Touko 2015 20:31Turun yliopiston tiedote 4.5.2015
Turun yliopiston ja Eesti Maaülikool -yliopiston tutkijoiden käyttämät uudenlaiset geneettiset analyysimenetelmät paljastavat, että parannellut
kutualueet ja koskikunnostukset tuottavat tiheämpiä populaatioita ja lisäävät taimenjokien elinvoimaisuutta.
Vesivoimahankkeet, jokiuomien uittoperkuut ja muut ihmisen aiheuttamat muutokset uhkaavat useiden lohikalalajien olemassaoloa maailmanlaajuisesti.
Tämä on myös tilanne Suomessa, jossa kutu- ja poikasalueiden pirstaleisuus yhdistettynä suuriin maatalouden tuottamiin sedimenttimääriin rajoittaa
monen luonnollisen taimen- ja lohikannan elinvoimaisuutta.
Lohikalojen kasvumahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä jokiuomien korjaus- ja palautushankkeita on maailmanlaajuisesti tehty useita, ja niitä on
toteutettu taajaan myös Suomessa. Hankkeet on usein toteutettu paikallisin vapaaehtoisvoimin, mutta niiden biologisia vaikutuksia ei juuri ole todistettu.
Akatemiatutkija Anti Vasemägi Turun yliopistosta on juuri julkaistussa tutkimuksessaan arvioinut jokiuomien kutu- ja poikasalueiden kunnostusten tehokkuutta
poikastuotannon kannalta. Vasemägi tutki kahden vuoden ajan kunnostettuja virolaisia taimenjokia ja vertasi tuloksiaan kunnostamattomiin, luonnontilaisiin
taimenjokiin. Arvioidakseen aikuisten kutukalojen lukumääriä tutkimusryhmä hyödynsi uudentyyppistä molekyyligeneettistä analyysiä, joka tuottaa sukupuutietoa
joessa syntyneiden poikaskalojen DNA:n avulla. Lue lisää: Turun yliopisto - Utu.fi
Turun yliopiston ja Eesti Maaülikool -yliopiston tutkijoiden käyttämät uudenlaiset geneettiset analyysimenetelmät paljastavat, että parannellut
kutualueet ja koskikunnostukset tuottavat tiheämpiä populaatioita ja lisäävät taimenjokien elinvoimaisuutta.
Vesivoimahankkeet, jokiuomien uittoperkuut ja muut ihmisen aiheuttamat muutokset uhkaavat useiden lohikalalajien olemassaoloa maailmanlaajuisesti.
Tämä on myös tilanne Suomessa, jossa kutu- ja poikasalueiden pirstaleisuus yhdistettynä suuriin maatalouden tuottamiin sedimenttimääriin rajoittaa
monen luonnollisen taimen- ja lohikannan elinvoimaisuutta.
Lohikalojen kasvumahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä jokiuomien korjaus- ja palautushankkeita on maailmanlaajuisesti tehty useita, ja niitä on
toteutettu taajaan myös Suomessa. Hankkeet on usein toteutettu paikallisin vapaaehtoisvoimin, mutta niiden biologisia vaikutuksia ei juuri ole todistettu.
Akatemiatutkija Anti Vasemägi Turun yliopistosta on juuri julkaistussa tutkimuksessaan arvioinut jokiuomien kutu- ja poikasalueiden kunnostusten tehokkuutta
poikastuotannon kannalta. Vasemägi tutki kahden vuoden ajan kunnostettuja virolaisia taimenjokia ja vertasi tuloksiaan kunnostamattomiin, luonnontilaisiin
taimenjokiin. Arvioidakseen aikuisten kutukalojen lukumääriä tutkimusryhmä hyödynsi uudentyyppistä molekyyligeneettistä analyysiä, joka tuottaa sukupuutietoa
joessa syntyneiden poikaskalojen DNA:n avulla. Lue lisää: Turun yliopisto - Utu.fi